Tira laskarit I
Last Updated:
11年前
License:
Other (as stated in the work)
Abstract:
Tira laskarit I
\begin
Discover why 18 million people worldwide trust Overleaf with their work.
\begin
Discover why 18 million people worldwide trust Overleaf with their work.
\documentclass[a4paper]{article}
\usepackage{amsmath, amssymb}
\usepackage[finnish]{babel}
\usepackage[utf8x]{inputenc}
\usepackage{fancyhdr}
\usepackage{listings}
\usepackage{listings}
\usepackage{color}
\lstset{ %
backgroundcolor=\color{white},
basicstyle=\footnotesize,
language=Java,
tabsize=2
}
\rhead[R]{Ilari Oras \\ \texttt{014161922}}
\chead[C]{\Large Tira - I}
\title{Tira laskarit I}
\begin{document}
\renewcommand{\headrulewidth}{0pt}
\setlength{\headheight}{25pt}
\pagestyle{fancy}
\section*{Tehtävä I}
\subsection*{a)}
Parittomat luvut voidaan ilmaista muodossa $k=2n+1$
\begin{center}
\begin{eqnarray*}
&& \left(2n+1\right)^2-1 \\
& = & 4n^2+4n+1-1 \\
& = & 4n^2+4n \\
& = & 4\left(n^2+n\right)
\end{eqnarray*}
\end{center}
Kaikki luvut ovat jaollisia neljällä, siten myös parillisia.
\subsection*{b)}
Luvut, jotka eivät ole kolmella jaollisia, voidaan ilmaista muodossa $k=3n+1$
\begin{center}
\begin{eqnarray*}
&& \left(3n+1\right)^2-1 \\
& = & 9n^2+6n+1-1 \\
& = & 3\left(3n^2+2n\right)
\end{eqnarray*}
\end{center}
Eli kaikki luvut ovat jaollisia kolmella.
\subsection*{c)}
Voidaan merkitä $a=b=c$
\begin{center}
\begin{eqnarray*}
a\left(b+c\right)&<&a+b+c \\
a\left(a+a\right)&<&a+a+a \\
2a^2 &<& 3a
\end{eqnarray*}
\end{center}
Tehdään sijoitus $a=1$.
\begin{center}
\begin{eqnarray*}
2 \times 1^{2} &<& 3 \times 1 \\
2 &<& 3
\end{eqnarray*}
\end{center}
Väite on tosi. Eli $a\left(b+c\right)<a+b+c$ pätee joillain arvoilla $a,b,c \in \mathbb{N}$
\subsection*{d)}
Edellisen kohdan perusteella saadaan $2a^2<3a$. Tehdään sijoitus $a=2$.
\begin{center}
\begin{eqnarray*}
2 \times 2^2 &<& 3 \times 2 \\
8 &<& 6
\end{eqnarray*}
\end{center}
Väite \emph{millä tahansa kolmella luvulla $a,b,c \in \mathbb{N}$ $a\left(b+c\right)<a+b+c$} ei tämän ristiriidan takia voi pitää paikkansa, sillä on olemassa jokin luku, joka kuuluu luonnollisten lukujen joukkoon, joka ei toteuta anntettua väitettä.
\section*{Tehtävä II}
\subsection*{a)}
\texttt{!A \&\& !B} ja \texttt{!(A \&\& B)} ovat yhtäsuuret. \\
\texttt{!A || !B} ja \texttt{!(A || B)} ovat yhtäsuuret.
\subsection*{b)}
\texttt{!(!A || !B) \&\& B} $\Rightarrow$ \texttt{A \&\& B}
\subsection*{c)}
\texttt{(A || !B) \&\& (B || !A)} $\Rightarrow$ \texttt{(A \&\& B) || (!A \&\& !B)}
\subsection*{d)}
\texttt{!(((A || !A) || A || B) \&\& !A)} $\Rightarrow$ \texttt{A}
\section*{Tehtävä III}
\subsection*{a)}
$\_{2}128$ \\
$128/\underbrace{2/2/2/2/2/2/2}_\text{7}=1$ \\
$\log_{2}128=7$
\subsection*{b)}
$log_{4}4 \\
4/\underbrace{4}_\text{1}\\
log_{4}4=1$
\subsection*{c)}
$log_{3} 81 \\
81/\underbrace{3/3/3/3}_{4}=1 \\
log_{3}81=1
$
\subsection*{d)}
$log_{11}1$\\
Koska $log_{n}a=x \Leftrightarrow n^{x}=a$ ja $x^{0}=1$, on vastaus $0$.
\subsection*{e)}
$log_{11}121\\
121\underbrace{/11/11}_{2}=1$
\subsection*{f)}
$log_{10}100000\\
100000/10^{5}=1\\
log_{10}100000=5$
\subsection*{g)}
$log_{2}2^{19}\\
2^{19}/2^{19}=1\\
log_{2}2^{19}=19$
\section*{Tehtävä VI}
\subsection*{a)}
Suurin mahdollinen luku on juuri ennen \emph{roll-overia}, eli $2^{7}-1=1 \times 2^6 +1 \times 2^5 +1 \times 2^4 +1 \times 2^3 +1 \times 2^2 +1 \times 2^1 +1 \times 2^0 +=127$
$2^{7}-1$, sillä se potenssinumerointi alkaa nollasta.
\subsection*{b)}
Edellisen logiikan mukaan suurin mahdollinen tasan yhdeksän merkin mittainen binääriluku on $2^9-1=511$\\
Pienin puolestaan on joko $000000000_2$, mutta mikäli sen täytyy alkaa merkitsevällä luvulla (eli alusta ei voida karsia mitään pois), niin saadaan $100000000_2=256$
\subsection*{c)}
Luku $100111010110100110111_2$ on pariton, sillä ainoa paikka, mistä pariton luku binääriesityksestä saadaan, on kauimmainen symboli oikealla, ennen desimaalipilkkua, sillä $2^0=1$ on ainoa tapa saada pariton luku binäärijärjestelmään.
\subsection*{d)}
$400_{10}$ on binäärijärjestelmässä $9$-merkkiä pitkä, sillä luku on pienempi kuin $2^9=512$, mutta suurempi kuin $2^8=256$. Binääriesityksenä $400_{10}$ on $110010000_2$
\subsection*{e)}
Yleinen funktio binäärisen esityksen pituudelle: \\
$f(x) = \left\{
\begin{array}{l l}
1 & x = 0 \\
\lfloor log_2 x\rfloor +1 & x \neq 0
\end{array} \right.
$
\section*{Tehtävä V}
\subsection*{a)}
\begin{lstlisting}
public class Rekursiivisuus {
public static void main(String[] args) {
rekurs(3);
}
public static void rekurs(int k) {
tahti(k);
System.out.println("");
if (k > 0) rekurs(k - 1);
}
public static void tahti(int j) {
if (j > 0) tahti(j-1);
System.out.print("*");
}
}
\end{lstlisting}
\subsection*{b)}
\begin{lstlisting}
public class Rekursiivisuus {
public static void main(String[] args) {
rekurs(3);
}
public static void rekurs(int k) {
if (k > 0) rekurs(k - 1);
tahti(k);
System.out.println("");
}
public static void tahti(int j) {
if (j > 0) tahti(j-1);
System.out.print("*");
}
}
\end{lstlisting}
\newpage
\subsection*{c)}
\begin{lstlisting}
public class Rekursiivisuus {
public static void main(String[] args) {
rekurs(3);
}
public static void rekurs(int k) {
if (k > 0) {
rekurs(k - 1);
tahti(k);
System.out.println("");
rekurs(k - 1);
}
}
public static void tahti(int j) {
if (j > 0) {
tahti(j - 1);
System.out.print("*");
}
}
}
\end{lstlisting}
\subsection*{d)}
\begin{lstlisting}
public class Rekursiivisuus {
static int n;
public static void main(String[] args) {
n=1;
rekurs(3);
}
public static void rekurs(int k) {
if (k > 0) {
int monesko = n;
n++;
rekurs(k - 1);
tahti(k);
System.out.println(" "+monesko);
rekurs(k - 1);
}
}
public static void tahti(int j) {
if (j > 0) {
tahti(j-1);
System.out.print("*");
}
}
}
\end{lstlisting}
\newpage
\section*{Tehtävä VI}
\subsection*{a)}
\begin{lstlisting}
public class Rekursiivisuus {
static int k=0;
public static void main(String[] args) {
System.out.println(rekurs(4, 7));
}
public static int rekurs(int i, int j) {
if (i==0 || j==0) return 0;
k+=j;
if (i==1) return k;
return rekurs(i-1, j);
}
}
\end{lstlisting}
\end{document}